Hieman raskaan ja monelle epämieluisan aiheen jälkeen on pieni kevennys paikallaan.

Mainiossa nuortenelokuvassa: "Kissojen valtakunta", esitellään hienolla tavalla ja symboliikan keinoin, omaksi itsekseen tulemisen kehitystie. Omana itsenään olemisella tarkoitetaan tässä tilaa, jossa ihminen ei tarvitse mitään ulkopuoleltaan, ei pelkää mitä muut hänestä ajattelevat jne.

Piirrosanimaatio (joka sopii tämänkaltaisen aineiston esittämiseen) kertoo teini-ikäisestä tytöstä, joka erinäisten vaiheiden jälkeen toteaa alkavansa muuttua kissaksi (lapsi ja nuori menettää aitoutensa vähitellen siirtyessään aikuisten jäykkään ja muodollisensovinnaiseen roolikäyttäytymisen maailmaan). Perimmäisenä pelkona on joutua kissojen hallitsijan kanssa naimisiin (ydinpelko johon viitattiin alla). Hän hakee kuitenkin apua kissa-asiain toimistosta ja hänen seuraansa, matkalla kissojen valtakuntaan, liittyy kaksi henkilöä, jotka voidaan tulkita tajunnan sisäisinä työkaluina, hankittuina ominaisuuksina, tai auttavina elementaaleina.

Apulaisilla on ongelmanratkaisuun tarvittavat luoteenpiirteet; murskaavaa ja karskia rehellisyyttä ja ritarillista määrätietoisuutta, yhdistettynä loistavaan tilannetajuun.

Vaikka päähenkilölle kasvaa jo kissan korvat ja hän saa kissan tassut, onnistuu pako kissojen valtakunnasta silti. Loistavassa kohtauksessa, missä kolmikko pakenee kissojen valtakunnan armeijaa (teeskentelykulttuuria), esitellään ratkaisu: Ulkoa linnan terassilta näkyy valtava labyrintti, jonka keskellä on torni. Labyrintti on läpäistävä ensin (sisältää myös liikkuvia valeseiniä, eli itsellevalehtelun ansa on myös läpäistävä). Sen jälkeen on vielä kiivettävä keskellä seisovan minareetin huipulle, tullakseen jälleen omaksi itsekseen.

Nähdessään suunnattoman labyrintin, määrätietoinen ja onnistumisenuskoa tihkuva (ominaisuus jota tarvitaan vaikealla matkalla) auttaja tai "korkeampi minä" toteaa välittömästi: Me kykenemme siihen! Matka on vaikea, mutta määrätietoisuus voittaa kissojen kuninkaan, joka menettää voimansa, eli peruspelko on tuhottu, kun hallitsija menettää arvomerkkinsä. Merkillepantavaa on myös se, että kuningasta ei surmata, vaan hänen valheensa paljastuessa hän menettää valtansa, karvansa ja hänen voimansa otetaan muuhun käyttöön.

Studio Ghibli on tuottanut myös monta muuta hienoa animaatiota, joista "Henkien kätkemä", ohitti Titanicin Japanin katsotuimpana elokuvana. Mainitussa teoksessa, joka sopii myös aikuiseen ja vakavaan makuun, on myös runsaasti "totuussynkroniaa" ja musiikin ja hiljaisuuden vangitseva käyttö, yhdistettynä loistavaan piirosjälkeen, hehkuviin väreihin ja hienoon tarinaan,(en paljasta tarinan symbolista merkityssisältöä koska se riistää vertauskuviin perehtymisen merkityksen, vaan jätän sen mahdollisten katsojien mielikuvitusta ja filosofista silmää ravitsevaksi miellyttäväksi tehtäväksi. Vinkkinä voin sanoa: Ahneus ei vahingoita kohtuullista) tekee siitä mestariteoksen. Elokuvan kruunaa hieno loppulaulu, joka kuvaa äkillistä valaistumista.

 "Liikkuva linna" puolestaan kuvaa loistavalla symboliikalla ja piirrosjäljellä, kuinka pelkän egotieto-okkultismin harjoittaminen ilman "sydäntä" johtaa usein vähitellen "vasemman käden tielle".