Koska parapsykologia on tuttua monelle vain skeptistä näkökulmaa ja toisen käden tietoa edustavista lähteistä, esitän erään satunnaisesti valitun tapauksen, jossa lähestymistapa pyrkii täyttämään tieteelliset kriteerit, mutta toimii ennakkoluulottomasti. Vastaavia on kirjallisuudessa runsaasti, kunhan ne poimii rojun seasta.

 "Yksi huomattavimmista hankkeista ruumiin ulkopuolisten kokemusten tutkimushistoriassa käynnistettiin 1970 luvun alkupuolella, kun amerikan Parapsykologinen tutkimusseura pani toimeen ainutlaatuisen tee se itse tutkimuksen. "Lentomatka" niminen hanke käynnistettiin seuraan kuuluvan tohtori Karlis Osisin johdolla. Aluksi esitettiin vetoomus koehenkilöille, jotka uskoivat pystyvänsä poistumaan ruumiistaan niin halutessaan, missä sitten olivatkin." (Uskon että ennakkomielipide nostaa vahvana päätään. Tarkkaile sitä samalla kun jatkat.)

"Koehenkilöitä pyydettiin suuntaamaan matkansa tietylle alueelle, tarkastelemaan tiettyjä esineitä ja kertomaan sen jälkeen yksityiskohtaisesti kokemuksistaan.
 Hanke käynnistettiin vuoden 1973 tammikuun alussa, kokeeseen osallistui yli 100 vapaaehtoista, jotka oli valittu odottamattoman suuresta hakijajoukosta. Heitä kehoitettiin tekemään astraalimatka New Yorkiin Osisin ASPR:n rakenuksen  kolmannessa kerroksessa olevaan toimistoon sovittuun aikaan ja tarkastelemaan kohde-esineitä tietystä kulmasta.

 15% kykeni antamaan vakuuttavat todisteet siitä, että he olivat todellakin käyneet ASPR:n toimistossa."Epäonnistuneiden" joukossa oli kuitenkin muutamia, jotka näyttivät tehneeen matkan, mutta joutuneen harhaan. Torontosta Kanadasta matkalle lähtenyt Terry Marmoreo esimerkiksi kertoi pysähtyneensä matkalla ASPR:n toimistoon katselemaan viereisessä rakennuksessa riehuvaa tulipaloa. Muuan toinen yliluonnollisia kykyjä omaava vierailija viivytteli kertomansa mukaan ASPR:n rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa jossa pystytettiin parhaillaan taidenäyttelyä.

Todisteet väitetyistä onnistumisista tuntuivat vakuuttavilta. Meedio Alex Tanous, joka kertoi lähteneensä matkalle Portlandista Mainesta ei pelkästään tunnistanut oikein pöydällä olevia esineitä - kuten tehtävä edellytti - vaan hän näki myös erään tutkijan teekupin pöydällä. Elwood Babbit niminen meedio kertoi lentäneensä paikalle erämaasta sijaitsevasta kodistaan Wendellistä Massachusettsista.  Hän onnistui kolmannella yrityksellään, jolloin hän havaitsi toimiston oikeassa takanurkassa olevan kasvin, seinällä riippuvan taulun, sekä hymyilevää tyttöä esittävän, kohdepöydän oikealla puolella olevan keramiikkahahmon, joista hän myöhemmin teki luonnokset.

Hymyilevä tyttö antoi kokeelle aivan erityisen ulottuvuuden. Osis oli salaa pyytänyt taiteilijaa tekemään siitä kaksipuolisen hahmon, joka edestä katsottuna näytti aivan erilaiselta kuin takaakatsottuna. Niinpä taiteilija oli leikannut pois pään takaosan korvien kohdalta. Sen tilalle hän pani Archie Bunkerin tuolista tehdyn veistoksen. Osis halusi saada selville näkikö Babbitt veistoksen jostakin tietystä kulmasta vai saisiko tämä kokonaisvaikutelman ESP:n avulla, näkemättä sitä mistään tietystä katselukulmasta. Ja vaikutti todellakin siltä, että Babbitt oli katsellut hahmoa ruumiinsa ulkopuolelta, sillä hän kuvasi sen kasvot mainitsematta mitään tuolista, jota ei näkynyt ovelta, missä hän oli väittänyt seisoneensa.

Toisen yllätyksen Osis koki myöhään eräänä iltana jäätyään yöksi tyhjään ASPR:n rakennukseen. Hän heräsi siihen että hänen toimistonsa lukittuun oveen koputettiin äänekkäästi useita kertoja, mutta hän ei löytänyt mitään merkkejä, että rakennukseen olisi murtauduttu. Seuraavana aamuna Osisille soitti Marmoreo, Torontolainen koehenkilö, joka nauroi sydämensä pohjasta ja kysyi Osisilta miten tämä oli nukkunut. Nainen kertoi kierrelleensä astraalimatkallaan ASPR:n rakennuksessa ja nähnensä siellä nukkuvan tutkijan." (Tiedon rajamailla s.282)

 Tyypillisiä skeptisiä reaktioita:

 Unohtaa merkittävimmät kohdat ja kritisoida uskomuksiksi jäävillä väitteillä sivuseikkoja. Sen jälkeen unohtaa kokonaan ja varoa tutkimasta enempää ensikäden kirjallisuutta, ettei se tärkein; maine ja kunnia, vain väistyisi totuuden edessä ja henkilö joutuisi parjattujen leiriin. "Johan koulutuksenikin velvoittaa puolustamaan uljasta modernia maailmankuvaa ja koulutus se sentään kesti. Jos menetän maineeni olen tehnyt turhaa työtä. Ei, paljon mielummin vietä mukavaa elämää ja nautin arvostusta."

 Uskotella itselleen ja muille, että on mahdollista arvata mitä erään suurkaupungin pilvenpiirtäjän satunnaisen huoneen pöydällä on ja piirtää siitä kuva jne. (Vaikka tätä ei suoraan sanota, viestistetään tätä uskoa santtomasti, puolitietoisesti, perusteettoman varmuuden avulla.)

 Uskotella itselleen ja muille, että koska kokeellisista olosuhteista löytyy epäolennaisia puutteita, voidaan niistä riippumattomat tosiasiat sivuuttaa ja unohtaa. 

 Haluta uskoa, että juttu on keksitty ja koska se ei ole vielä tunkenut skeptisen valtaeliitin maailmankuvaan, se varmasti on merkityksetön (auktoriteettisusko).

 Siirtää pohdiskelu tuonnemmaksi, koska asia ei voi yksinkertaisesti olla niin, sehän toisi pimeän keskiajan takaisin.

 Uskotella itselleen ja muille, että kyseessä on vain yksi tapaus, kommentoimatta sen kiusallisia puolia ja poistumalla vähin äänin. (Totta onkin että tässä on vain yksi tapaus, mutta lukemattomat muut muodostavat määrällisen todistuksen. On harhaa tutkia niitä yksittäistapauksina ja unohtaa niiden joukkotodistusvoima. Ainakin soisi, että tukija voittaisi alitajuisen "yliluonnollisenpelkonsa" ja ryhtyisi lisätutkimuksiin tällä olennaisella elämänalueella. Ne voivat tarjota ennakkoluulottomalle mielelle olennaisia vastauksia elämän pääkysymyksiin, jotka kantavat silloinkin, kun maalliset lelut ja nippelitieto ovat jo menettäneet merkitystään - esim. silloin kun seisotaan sisäisen tai ulkoisen kuoleman edessä.)

 Faktaksi julistettu materialistinen maailmankuva ei kykene asettamaan edes "on ehkä mahdollista että" kohtaa kirjoittamattomaan lakikirjaansa, joka jarruttaa tällä hetkellä maailmankehitystä, samoin, kuin kirkko ja taikausko tekivät aikoinaan. Taikauskon ajoista on heiluri heilahtanut toiseen ääripäähän, joka tulevaisuuden ihmisille tulee näyttämään oudolta jääräpäisyydeltä.