Seksuaalivietin alueelta pidätetty energia voi lisätä huomattavasti taitoa, voimaa ja kykyä, sillä alueella johon sitä on suunattu. Tähän ei kuitenkaan pidä kevytmielisesti ryhtyä, sillä elämä ilman seksuaalisia hellyydenosoituksia sopii hyvin harvoille. Kieroutumisen mahdollisuudet ovat yleensä suuremmat, kuin saavutettu hyöty. "Se joka voi sen itseensä sovittaa, sovittakoon."

 Alla mainittu terve suhtautuminen seksuaalisuuteen on siis tarpeen, jotta vietin oppisi tuntemaan juuria myöten. Kaikille ovat tuttuja surulliset selibaattiyritykset esim. eri kirkkokuntien alueella, jossa pakkoselibaatti on lopulta purkautunut esim. viattomiin lapsiin.

 Vietin tahattoman sublimoitumisen osoituksia, ovat myös esim. muiden himojen luonnoton vimma. Niitä ovat mm. anoreksia, alkoholismi, tai voimakkaan vihaisesti räiskähtelevä luonne. Hieman viattomampia ovat shoppailunhalu, makeanhimo, yms. Yleensä em. halut syntyvät koska seksuaalisuus on jotenkin (lievästi tai enemmän) estynyt. Tähän yleisin syy on joko lapsuuden traumaattiset ja unohtuneet kokemukset, tai uskonnollinen syyllisyys/kaksinaismoralismimekanismi.

 Vietin muuntuminen voi tapahtua myös luonnollisella tavalla, kuten esim. silloin kun uraputkessa elävän työntekijän haasteet ovat voimakkaita ponnistuksia vaativia. Silloin seksuaalisuus ei jaksa kiinnostaa, vaan esim. taloudellisten voittojen tai maineen saavuttaminen ylittävät sen, ja voima suuntautuu itse työhön. 

 Tässä piilee myös vastaus vietin käyttämiseen "moottorina". Työhön, liikuntasuoritukseen  (tai missä vain tuloksia halutaan parantaa), on uppouduttava perinpohjin, samalla kun vähennetään tai tilapäisesti lopetetaan seksuaalinen toiminta. Tärkeää on myös seksuaalisten mielikuvien ilmentyessä, antaa niiden purjehtia ohi taistelematta, koska vastustaminen aiheuttaa keinotekoista "syyllisyyspeittelyä", joka puolestaan aikaansaa kieroutumisen vaaran.

 Paras tapa sublimoinnissa on kuitenkin vietin jalostaminen puhtaaksi rakkaudeksi. Tämä on kuitenkin hyvin vaikea saavutus (eikä se myöskään kiinnosta ketään, koska rakkauden arvoa ihmiselämän todellisen onnellistuttajana ei tunneta). Siinä on kyse siitä, kuten alla koetettiin selittää, että oman himon sijaan keskitytään rakkauden antamiseen kumppanille, lopulta jopa siinä määrin, että omasta halusta tulee merkityksetön sivuseikka jota ilmankin voi olla. Kuulostaa naiivilta, mutta halu, kaikissa muodoissaan toimii ymmärryksen estäjänä ja sisältää samalla vastaavan määrän (myöhemmin esiintulevaa) kärsimystä. Siitä seuraavaksi.