Jos ulkoinen kulttuuripaine on tukkinut ihmisen luonnollisen "pakoputken", tarvitaan ennenpitkää keinoja jotka hoitavat sen virkaa keinotekoisesti. Nuoruusiässä tämä näkyy pukeutumistyylin radikaaleina muutoksina ja aggressioita työstämäänkykenevänä musiikin kuunteluna. Tämä on oikeutettua kapinaa, joka seuraa haluttomuudesta omaksua aikuisten maailmaa sellaisenaan.

 Liiallinen tukahduttava kurinpito ja rakkaudettomuus vanhempien taholta aikaansaavat tarpeen tuoda esiin sen puolen, joka on väärinkäsitetyllä kasvatuksella tukahdutettu ja torjuttu. Koululaitoksella, joka kehittää lapsista pelkkiä matemaattista oivalluskyvynosaa käyttäviä tiedonsiirtoautomaatteja, on tässä osansa. Nuoruusvaihe on viimeinen tilaisuus oivaltaa, että nyky-yhteisössä on jokin pielessä, ennen aikuisiän kompleksista sopeutumista ja sen väärän ajatusmallin hyväksymistä, että: "Elämäni nyt vain kuuluu olla ristiriitoja aiheuttavaa, siksi vedän rooleja, kaikki on hyvin." Lapsille ja nuorille ominainen mutkaton raikkaus on hävinnyt ja on syntynyt halujen paineen rasittama tekoelämää elävä aikuinen, joka muistelee hymynkare suupielessä nuoruuden naiivia kapinaansa.

 Tämä kapina voi myös suuntautua kokonaan väärille urille, kun henkilökohtainen haluelementti alkaa voimistamaan vaikutustaan. "Mainosteollisuus" voi kaapata nuorison - joukkoonkuulumisenhalun ja kypsymättömyyden avittamana - kapinaenergian omaan pussiinsa ja luoda nuoriin mieliin niin paljon tarpeita, että suunta hukataan varhain. Toisaalla koululaitos ylpistää parhaimmat älyt taistelemaan individualismin kunniakentille, etsimään - muista vain näennäisesti välittäen - omaa onneaan.

 Aikuisiällä puolestaan elämän moninaiset paineet tekevät elämästä joskus sietämättömän vaikeaa ja myös tähän tarvitaan "varaventtiileitä". Pinnallistunut kulttuuri tarjoaa kuitenkin varaventtiileiksi sellaisia toimia, jotka ainoastaan aiheuttavat pidemmällä aikavälillä liäsäpaineita, kuten alkoholia, viihdettä, pornoa, syrjähyppyjä tai väkivaltaviihdettä.

 Esim. väkivaltaviihteen tarve ja tilaus syntyy väärintoteutetusta kiltiksi pojaksi kasvattamisen paineista. Mikäli lapsuudessa syntyneet aggressiot on käsittelyn sijaan opetettu torjumaan ja piilottamaan, voivat nämä sopivaan luonteeseen yhdistyesään ja pakoputken puuttuessa, aikaansaada tarpeen purkaa sisäistä hillittyä painettaan väkivaltaviihteen yleisesti hyväksytyn keinon avulla.

 Krooninen valitusriippuvuus joka käyttää kaikki ilmenevät tilaisuudet riitelyyn ja valittamiseen (ja luo niitä tarpeen tullen), on läheistä sukua edelliselle.

 On olemassa myös parempia keinoja tukitun varaventtiilin energian kanavoimiseksi. Länsimailla eräs merkittävä tekijä on ollut työ. Olemme saaneet ulkomaailmassa aikaan merkittäviä parannuksia ja muutoksia. Myös musiikki kykenee vapauttamaan "tukkeutunutta energiaa". Esim. taidemusiikki joka sisältää ihmisen koko tunneskaalan on hyvä väline (kunhan ei ota itselleen snobismin joukkoonkuulumisenhalun lisärasitetta). Samoin voi toimia myös populäärimpikin aineisto. Esim. Heavy Metal työstää tehokkaasti aggressioita (hevimiehet ovat tunnetusti, karusta ulkomuodostaan huolimatta, rauhallista sakkia), sille on tarve tämänhetkisessä yhteisöpainetilanteessa, tosin sen selkä alkaa kohta taittua.

 Myös sopiva liikunta, joka on kasvattanut suosiotaan jatkuvasti, voi purkaa paineita ja lisätä elämänlaatua laskemalla perusolotilan siedettävämmälle tasolle pois tuskaisesta "nautintoturtumuksesta." Eräs yleisesti käytetty keino, joka yhteisöissä työstää sekä sisäistä maailmaa, että ulkoisia ihmissuhteita on ns. "naamanaukomishuumori", joka on tuttua ainakin joukkueurheilupiireistä. Sen molempisuuntainen työstövaikutus on kiistaton, kunhan suoruus ei muutu ilkeydeksi. Tosin kaikki eivät tätä luonnollisestikaan ymmärrä. Esim. seurakunnissa, missä työpaikkakiusaamista ja seläntakanapanettelua ilmenee tutkitusti eniten, tätä elementtiä ei voi "käytössyistä" käyttää ja sisäinen hautuneisuus purkautuu yleensä tulehtuneella tavalla.

 Pakoputken tarve syntyy kun ihminen ei halua kohdata sisäistä epämieluisaa aineistoa (joka on sitä epämieluisampaa - ja siksi torjuntaherkempää - mitä korkeampi vakiintumistaso on) ja hän torjuu sen edellä esitetyllä tiedostamattomilla keinoilla alitajuntaan (kehoon). Eräs torjuntaa seuraava vaikutus on pelko. Siitä seuraavaksi.