Aikaisemmin esitetystä metodista, jota voidaan kutsua myös pahan vastustamattomuudeksi, ovat osia kaivaneet esiin mm:

 Pekka Ervast, joka toteaa mm. näin: "Hän ei saa taistella, vaan hänen täytyy voittaa. Hän ei saa tappaa mitään itsessään; hän voittaa heikkoutensa ja ottaa niiden voimat palvelijoikseen. Paha voitetaan rakkaudella, ei väkivallalla... Meidän ei tule vastustaa pahoja himoja ja haluja itsessämmekään, vaan meidän tulee ne voittaa. Ihmisen tulee voittaa itsensä. Ja kun ihminen on voittanut pahan omassa sisäsään, silloin hän sen voittaa muissa, sillä ihminen voi voittaa ainoastaan sen, jota hän rakastaa. Jos ihminen rakastaa eläintä sisässään, silloin hän sen voittaa, mutta jos hän sitä vihaa, niin hän saa alituiseen taistella ja langeta. Tämän ymmärtää se joka tietää mitä rakkaus on, sillä rakastaa pahaa on aivan toista kuin olla pahan orja."

 Myös Anthony de Mello tunsi tajuntaa harmonisoivan lain todetessaan: "Kun kiellätte itseltänne jotakin, joudutte sen vangiksi. Ainoa tapa päästä tilanteesta on nähdä sen läpi". "Kun taistelette jotakin vastaan, sidotte itsenne siihen ikiajoiksi. Niin kauan kuin taistelette, annatte sille lisää voimaa. Annatte sille lisää voimaa saman verran kuin mitä käytätte sitä vastaan taistelemiseen".

 Vanha Buddhalainen viisaus toteaa pelkistetyn ytimekkäästi: ”Vain vapaudessa mieli voi tulla kurinalaiseksi.” Myös Krishnamurtin tarkkailumetodi, joka poikkeaa Gurujen opetusten valtavirrasta, on tietyssä mielessä sama asia kuin mihin aiemmin on viitattu.

 Väitän myös että tämä oli "Suuren Neuvonantajan" keskeisin opetus. Tunnetuin lausahdus, joka tulee tulkita myös sisäistä toimintaa ohjeistavana kuuluu: "Älkää tehkö pahalle vastarintaa; vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle käännä hänelle toinenkin". Toinen tunnettu, mutta huonosti ymmärretty kohta kuuluu: "Mies kylvi peltoonsa hyvää siementä. Mutta kun kaikki nukkuivat hänen vihamiehensä tuli, kylvi vehnän sekaan rikkaviljaa ja meni pois. Kun vilja nousi oraalle ja alkoi tehdä tähkää, rikkaviljakin tuli näkyviin. Työmiehet menivät silloin isäntänsä luo ja sanoivat hänelle: Herra etkö sinä kylvänyt peltoosi hyvää siementä? Mistä siihen on tullut rikkaviljaa? Isäntä sanoi heille: se on vihamiehen työtä. Miehet kysyivät silloin häneltä: Tahdotko että menemme kitkemään sen pois? En, hän vastasi, te voitte rikkaviljaa kootessanne vetää sen mukana vehnääkin? Antakaa niiden kasvaa yhdessä elonkorjuuseen asti..." On olennaista olla kitkemättä, ettei menisi hyvää mukana.

 Apokryfisestä Tuomaan evankeliumista löytyy olennaisia pahan vastustamattomuuteen opastavia kohtia. Monet niistä ovat käsittämättömiä ilman aiempia "löydöksiämme": "Tulkaa sellaisiksi jotka kulkevat ohi". Tai: "Autuaita ovat ne joita vihataan ja vainotaan, mutta ei ole paikkaa johon heidät ahdistettaisiin". Viimeksimainittu käy ymmärrettäväksi kun harjoittaa vastarinnattomuutta pelkoihin. Voimallinen viittaus aiheeseen löytyy myös samaisesta Tuomaan evankeliumista. Merkityksen mukaan suomennettuna se kuluu näin: " Opettakaa minua siitä kivestä jonka rakentajat hylkäsivät. Se on kulmakivi". Mihin tämän minuuden kehittäminen johtaa ja mitä sillä tarkoitetaan?