"Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi ainoan poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo (uskoo hänen sanansa ja tekee niiden mukaan), hukkuisi vaan hänellä olisi ikuinen elämä." Nämä hieman "vippaskonstilta" vaikuttavat sanat, ovat väärin tulkittuina aiheuttaneet paljon lisäerehdyksiä ja hämmennystä länsimaiden historiassa. Saattaa jopa olla ,että ilman niitä henkinen tilamme olisi hieman syvällisempi, kuin se nykyään on.

 Erehdys on päässyt syntymään, koska Jeesus ja Kristus on sotkettu toisiinsa. Jeesus oli henkilö, joka saavutti valaistumisen. Kristus taas on nimitys valaistuneelle tajunnantilalle, eräänlainen yliminäänsä kohonneen ihmisen arvonimi, samoin kuin Buddha.

 Valaistuminen on erillisyyden loppumisen tila, ja näinollen eräänlainen kollektiivinen yhteistajunta, joka on sama kaikille (vaikkakin se voidaan kokea "eri suunnista", jolloin se saa erilaisia vivahteita) . Se on "Jumalan ainoa poika, joka on maailmalle annettu."

 Tähän tilaan on mahdollista kohota, seuraamalla jonkun saman kokeneen ohjeita ja opastusta. Em. tarkoittaa luonnollisesti samalla myös sitä, että "Jumalan Poikia" on ollut muitakin, ja tulee olemaan. Kaikkia jotka ovat kokeneet valaistumisen, voidaan näin nimittää. Esim. Buddha, Laotse, Mahavira, Mooses ja Pythagoras voidaan poimia historiasta. Nykyajalla vaikuttaneita ovat olleet mm. Yogananda, de Mello, Brunton, Gurdjieff ja Tolle (suomessa esim. Pekka Ervast koki jonkinlaisen valaistumisen "esikartanotilan")

 Ikuinen elämä, jota on pidetty taivaallisena taukoamattomana harpunsoittona, on siis tajunnantila, jossa ihminen kohoaa jumalalliseen tajuntaan (syntyy Jumalan pojaksi) ja tajuaa olevansa olento, joka on kaiken rajoituksen ja vastakohtaisuuden yläpuolella ja näin ollen vapaa syntymän ja kuoleman vastakohtien rajoituksista. "Ettekö te tiedä; te olette jumalan poikia."

 Varhaisina aikoina, jolloin kirjoitukset muodostuivat, oli erilaisia oppisuuntia ja tulkintoja jo ehtinyt muodostua. Erilaiset tulkinnat sekoittuivat kirjavaksi massaksi ja erehdykset mahdollistuivat. Tilannetta ei myöskään helpottanut se, että Jeesus käytti lähes aina vertauksia puhuessaan kansalle. Miksi hän näin teki, siitä seuraavaksi.