<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Symboliikan käsittelyssä ei voi unohtaa unia, jotka ovat vertauskuvakieltä puhtaimmillaan. Kuten kaikki tietävät unet heijastelevat etupäässä lähipäivien tapahtumia, mutta tekevät sen vertauskuvamuodossa. Unille on kuitenkin mahdollista kehittyä. Ne ovat hyvin muovautuvaa materiaalia ja heijastelevat uskomuksiamme. Jos uskomme että ne ovat arkipäivän peili, ne sellaisina pysyvätkin. Jos taas pidämme mielemme avoimina mahdollisuuksille, ne voivat kehittyä useaan suuntaan, joista jotkut ovat merkittäviä.

 Unet heijastavat ihmisen sielullista puhtaudentilaa. Esim. alkoholistilla on taipumus nähdä painajaisia ja hänen unensa ovat sekavaa massaa, vailla loogista järjestystä. Riippuvuudet ovat unien sekavuuden aiheuttajia

 Unisekavuutta aiheuttaa myös laajalle levinnyt uskomus unien merkityksettömyydestä ja arkipäiväisyydestä, jotka aikaansaavat tilan jossa unimaailma pysyy tällaisena vaikka edellytykset niiden kehittymiseen olisivat jo olemassa. Myös arkipäivän kiire ja paineet työntävät unien muistamisen syrjään.

 Eräs kehityssuunta joka avaa ihmiselle erään merkittävään lopputulokseen johtavan kehitystien, ja jonka alun myös virallinen, hitaasti toimiva tiedemaailman mielipide on yllättävää kyllä löytänyt ja vahvistanut, on ns. Lucid uni. Sitä on tutkittu laboratoriossa ja sen subjektiivisesta luonteesta riippumatta, sille on olemassa melko hyvät todisteet.

  Lucid uni eli selkouni on sellainen unitila, jossa ihminen tietää olevansa unessa.  Hän on tietoinen siitä, että fyysinen ruumis nukkuu sängyssä ja että hän itse on unimaailmassa ja voi tehdä mitä haluaa. Unimaailmassa on omat lainalaisuutensa mutta, toimimisen mahdollisuudet ovat laaja-alaisemmat kuin valvetilassa. Tietoisten unien käynnistyminen tapahtuu yleensä itsestään kun tietty "filosofisen terävyyden" taso on savutettu ja em. ennakkoluulottomuuden vaatimus on toteutunut. Tilaan pääsemiseksi on olemassa myös tekniikoita, mutta emme suosittele niitä pitkäaikaiseen käyttöön (ns. todellisuustestit).

 Unitila muuttuu radikaalisti kun tietää sen olevan unta. Paitsi että se selkenee, se antaa myös, tajunnan kirkkauden tasosta riippuen, mahdollisuudet ohjata unen kulkua. Tavallinen uni muuttuu tietoiseksi yleensä siten, että jokin tapahtuma kiinnittää uneksijan huomion mahdottomuudellaan. Nukkuja näkee esim. lentävän lehmän ja toteaa; näin ei voi oikeasti tapahtua, tämän täytyy olla unta. On olemassa muutama varma keino varmistaa, että näkee todella unta. Niistä paras on "nenätesti". Siinä otetaan tukeva ote nenästä ja suljetaan sieraimet. Jos henki edelleen kulkee, näkee unta. 

 Lucidunia näkevä voi myös antaa itselleen valveilla unitehtäviä, joita voi toteuttaa tietoisuusuneen päästessään. Unitehtävien "kuninkuuslaji" on lentäminen.  Voi sanoa itselleen valvetilassa: Seuraavaksi kun tiedostan uneksivani; lentelen ja teen silmukoita. Voi myös päättää luoda jonkin esineen, vaikkapa kellon, myös toiseen ranteeseen.

 On olemassa tiettyjä unimaailman rajoituksia, mutta lähes kaikki on mahdollista. Suosittelemme kuitenkin moraalista toimintaa, esim. vihamiehen piekseminen ei ole suotavaa, koska moraali on koetinkivi seuraavalle portaalle noususta. Nimittäin Lucid uni on kuitenkin vain unitila. Tarkemmin määriteltäessä on sanottava, että ihminen on kyllä astraaliruumiissaan kyseisessä tilassa, mutta hän näkee siinä unta. Ts. hän ei erota omia symbolisia "assosiaatiojatkumokuvasarjojaan" tämän tason todellisuudesta. Jotta lucidin voisi ylittää ja päästä eteenpäin, on harjoitettava itsetuntemusta. On olennaista oppia erottamaan itselle valehtelun muodot. Myös hatha joogasta on apua. Kuvauksia jatkotiestä löytää esim. Robert Monroen kirjasta "Mahtava matka", Teosofisesta kirjallisuudesta ja Castanedan kirjasta "unennäön taito."  Viimeksi mainittua on tosin valitettavasti väritetty.

Lucidiin pääsyä edesauttaa, tieto niiden olemassaolosta. Ehkäpä myös sinä havaitset ensi yönä, että lehmä ei hirnu… Mitään pelkäämistä niissä ei ole, päinvastoin; ne opettavat unen- ja sitä kautta myös elämän hallintaa. Hirviön voi muuttaa vaikkapa etanaksi, kyseessähän on oma unemme (eikä Lucideissa yleensä hirviöitä näy.)

 Unien muistaminen on kaikkien unien ongelma. Saatat nähdä tietoista unta, mutta et muista sitä. Ts. unta ei saada tuotua fyysisiin aivoihin. Hyvän apuna tässä unohtamisessa on "liikkumattomuusmuistelu." Kun herää, on pysyttävä samassa asennossa ja silmiä avaamatta muisteltava unitapahtumia. Jos ei muista mitään voi kääntää rauhallisesti kylkeä ja yhä silmät kiinni muistella edelleen. Sääntönä on, että asento voi palauttaa mieleen unet jotka siinä nähtiin, kunhan rauhallinen olotila säilyy.

 Eräs toinen suunta johon "tapahtukoon teille uskonne mukaan" lainalaisuus voimakkaasti vaikuttaa, ovat enneunet. Ne voivat olla joko symbolisia tai suoramerkityksellisiä tai siltä väliltä. Esimerkki viimeksi mainitusta:

Mies seisoo unessa kotikaupunkinsa vanhan vesitornin edessä ja huomaa sen olevan selvästi vinossa oikealle, eli Palosaaren kaupunginosan suuntaan. Mies ei ollut ennen huomannut sitä. Torni näyttää kuin piirretyltä maisemaan. Joku vieressä olija sanoo: Se on kuin Pisan kalteva torni.

 Seuraavana päivänä, unen ylöskirjoittamisen jälkeen, tulee paikallinen ilmaisjakelusanomalehti, jossa on juttu vesitornista. Miehen vieressä sohvalla istuva vaimo lukee sen tälle, koska tietää hänen olevan kiinnostunut paikallishistoriasta, unesta vaimo ei tiedä mitään: "Vesitorni on kallellaan präntöön (palosaaren) suuntaan 25 senttiä – meillä on siis ikioma Pisan torni" (Sanatarkka lainaus). Tornin kaltevuus ei ole yleisessä tiedossa, eikä mies sitä tiedä.

 Monilla ihmisillä enneunet ovat niin yleisiä ja usein toistuvia, että uskomattoman sattuman mahdollisuus on jo kauan sitten hukkunut määrällisen todistusvoiman alle. Valitettavasti objektiivisuutta ylikorostava aikamme ei osaa punnita subjektiivisia todisteita oikein.

 Enneunissa on tarpeen muistaa, että niistä ei pidä pyrkiä hyötymään, vaikkapa kunnian muodossa. Jos unennäkijää motivoi halu päästä sanomaan "minähän sanoin", hän sekaantuu niihin moninaisiin harhoihin jotka aina pyrkivät sekoittumaan puhtaaseen totuuteen egon puolelta. Enneunissa (kuin myös ennustamisessa) pätee hyvin voimakkaasti vanha sanonta: "Se joka tietää ei kerro. Se joka kertoo, ei tiedä."

 Unissa on mahdollista myös harjoitella pelkojensa voittamista symbolisella tasolla. Yleisenä sääntönä voidaan todeta, että pelottavissa unissa, pakenemisen sijaan, on kohdattava pelon aikaansaaja, katsottava sitä ja jos mahdollista, kosketettava sitä. Lisäksi olisi hyvä, jos saisi "pedon" antamaan(lahjaksi) jotakin, vaikkapa esineen. On myös hyvä muistaa, että jos kärsii usein painajaisista, on pyrittävä korjaamaan elämäntapojaan ja käytöstään oikeaan suuntaan.