Kuinka lapsi voidaan kasvattaa siten, että hänen aitoutensa ja lapselle luonnollinen yhteys sisimpään säilyy. Kuinka ehkäisemme sen aikuisuudessa usein esiin tulevan ilmiön, että hänen elämänsä on ulkoaohjautuvaa ja elämää eletään siten, että se näyttää ulospäin hyvältä, samalla kun sisimmässä on tyhjiö ja ikuinen ristiriita.

 Olennaista on alusta asti toteutettu pakottomuus.Kuinka voidaan aikaansaada tila, jossa vallitsee sisäinen vapaus, mutta silti ilmenee ihmiselle luonnollinen hyvyys aitona, ei pakotettuna mallina joka on istututettu ulkoisen juurettoman moraalin keinoin.

 Viittaan alla oleviin kirjoituksiin sisäisen vapauden tiestä joka soveltuu myös kasvatuksen alalle. Kasvatuksessa on keskeistä suhteiden säilyminen rakastavina. Lapsella ei ole tarvetta kapinoida, jos hän tietää, että aikuinen ajattelee aina hänen parastaan. Heillä on usein järkevien aikuisten mielestä esim. turhia pyyntöjä joissa ei ole  aikuisen mielestä järkeä. Lasta tuleee kuitenkin aina auttaa ja tukea niin, että hän voi kokea huolenpidon ja vakavan suhtautumisen tekemisiinsä.

 Vanha totuus siitä, että rakkauden ja huomion korvaaminen materialla johtaa materialistiseen käyttäytymiseen myöhemmin, on myös huomioitava. Asioista on myös kerrottava se toinen, yleensä vaiettu puoli. Esim. aina ei voi olla kivaa, ja on olemassa loppu jota nimitämme kuolemaksi. Lapsi osaa suhtautua näihin asioihin luontevasti ja se rauhallinen vakavuus, joka nykylapsilta usein puuttuu, vahvistuu.

 Ongelman muodostaa se, että lapsi jota on jo riitelyn ja uhkailun, vihan ja omien kiukkujen lapseenpurkamisen avulla etäännytetty luonnollisesta hyvyydestään ja nostettu hänessä esiin kapinoimisen ja hankalan käyttäytymisen halua, on alkuvirheiden kautta tehty yhteistyöhaluttomaksi. Tällöin vapaus väärin käsitettynä vain saattaa pahentaa tilannetta. Tämä on yleisin kompastuskivi ns. "vapaassa kasvatuksessa".

 Mikä tällöin auttaa onko peli menetetty? Ei ole. Aikuisen on opittava nöyrtymään ja pyytämään anteeksi  menneitä ja nykyhetkessä tapahtuneita vääriä tekojaan. Sillä voi korjata menetettyä vikasuuntaa huomattavasti. On tietenkin muistettava, että kehitys on aina nousuja ja laskuja sisältävää, eikä kukaan kasvattaja ole täydellinen.